En tainnut mainita, että sain joulun jälkeen vielä kypäräkameran lahjaksi. Se ei ole mitään parasta laatua, mutta en tarvitsekaan kovin hyvää. Kunhan vain huvikseen kuvailen silloin tällöin.
Kamera pääsi ekaa kertaa kunnolla käyttöön kun käytiin pulkkaratsastamassa Aadan ja Even kanssa. Ratsuna meillä oli Topi. Topin pää ei vaan meinannut kestää, kun piti pysähdellä koko ajan. Käsissä pysy kuitenkin. Minä olin suurimmaksi osaksi selässä, mutta pulkankin kyytiin pääsin. Oli tosi kivaa vaihtelua normi arkeen!
Kuten jo sanoin, kamera ei ole mitään parasta laatua. Kamerassa oli vesitiivis kotelo, joka sitten jo alussa oli vesipisaria täynnä ulkopuolelta. Kuva olisi voinut osoittaa enemmän alaspäin, mutta eipä oikein tullut hoksattua. Testasin sitä kyllä ennen kuin lähdettiin, mutta silloin se vaikutti hyvältä. Ensi kerralla sitten osaa katsoa nuo jutut vähän paremmin. Videossa ei ole ääntä, koska ihmisten äänet kuuluu tosi huonosti kun kamera on kotelon sisällä.
